1. Kunnes Taivas Meidät Erottaa

Kun äiti herää
repi taivailta rannat
kynsi kantta kirjavaa
hehkussa kiirastulen
sielunsa pelastaa
inehmon raivaa
laavassa kastaa
sulaa rautaa nieluun kaataa

kunnes taivas meidät erottaa
en kasvanut tulessa turhaa
mikä olisi kauniimpaa
kun nopea lähtö

kun äiti herää
käskee väeksi tuulet
nostaa vedet mantereet
alhaisin saasta menneen tahranneet
pyhien tekojensa herjaamat
itsensä emon surmaamat

2. Ihmisen Luku

Houreissa kiroissa
riipivän kauhun
se koruton virsi
niskasta sahatun
se routaan kutoo
kanteen kuoleman kenttien
karrelle kituu
meressä liekkien kylmien

houreissaan arkana
irvistellen kituu
suoliaan naaraten
pakoon ryömii kuolemaa
kerran kipua parahtaa
raukeana korahtaa
kalmanauer
helmoihinsa paimentaa

on VI riivaajaa
VI katkottua raajaa
ja VI päätä tuijottaa
katsoo suoraan sieluun
on kuusi mestaajaa
niistä kuusi manalle kastetaan
kun kuusi murhaajaa
sinua tuijottaa
ja polvistat viimeisen kerran

3. H.A.I.

Saalistaa pimeän varjoissa
vapahdettujen murskaaja
sana hurskas matala
kirousten puhki hankaama

humanus arma invictus

rypee liejuissa menneen
itkee kipeää huomisen
on vain yksi ihminen

peto tuhonsa haistaa
sinustakaan ei tullut jumalaa
yksikin on liikaa
liikaa minäkin

4. Aura

Kourissa raskaan pimeän
kivet kipuja jauhaa
suruista hilja kehräten
huntua kirojen kantaa

kalpeana kirnuaa
harsoon kietoo hulluuden
irti laski horroksesta
taas raivaa rauta murheiden

ei sammu koskaan aura musta
ei mikään tapa, ikävää
ei risti anna pelastusta
vain katkeruuttaan häpeää

kulkee kanssa pahojen
sydän pelkkää routaa
saapuu laumassa petojen
niittää rauta murheiden

5. Sokea Liha

Takana rauniot poltetun maan
viimeinenkin eteeni kaatuu
katso kasvoja silpoutuneita
silmät sokeat kiinni painuu
viattomat vakavana
uskoo loppuunsa
miksi surmatyö hänelle suotiin
joka uskoo harhaluotiin

lampaat kyyneliinsä hukkuu
sortuu sokea liha
lampaat kyyneliinsä hukkuu
rautaan kaatuu sokea liha

hetken liha on voimaa
irstaasti ruhjotaan häpeään
pirstoen raivaa railoa pahan
sula lyijy sylkenään

annat kaiken
kunhan saat vain kostaa
et ole sen arvoinen
kunniaa ei voi ostaa

6. Routalempi

Mitä haluan
sen sinäkin saat
valtimosi auki hankaan

ihosi kalpean
lumossa odotan
kun ruumiisi viilenee
en osaa rakastaa
kuin kylmää naisen lihaa
kuin siasta veresi lasken

painan huuleni rinnoille
nostan helmaa ruumis paidan
kalman kirpeys
työntyy sieraimiin

survon itseni sisään
kylmään lihaan
runnon kunnes saan
ei älä

huomenna jo kalloosi kusen
on se niin surkea, leuaton
uuden morsion saan
kun jalkojen alla makaa kirkkomaa

7. Murheiden Kilta

On minun maa
noitumaa
väkeni, voima
tulette sitä tallaamaan
mantuni alta polttamaan

ne tapetaan

saatana sielussa
rinnassa hornan hehku
käräjittä täällä tuomiot lankeaa
kuunnelkaa minun vasaraa

läpi elämän käsketty murheiden kiltaan
ei kipu lakkaa
kaikki turhaa

tästä en teitä kiitä
ei puheet enää riitä
vielä ehdit väsyneenä kuolla
kun nyt heti juokset pois

8. Apilas

Olet syntymästäsi kuollut
vain raihnas itselleen
huomista kerjää
muista päin tulta
älä peräänny
vain omat ampuu selkään

odotan tulet minut murskaamaan
teräkseen ja tuleen
mutta ette meitä allemme tallo
se olet sinä joka tässä kuolee

ja tuoni korjaa satoaan
minulta murtuu kallo
mutta sinä katoat
sinä häviät kokonaan

olet loppuun asti viaton
sitä raivon orjana murhaa
on voimani musta
ja sitä on mielikin

9. Veljet

Uhrataan neitsyt
suurelle kuolemalle
veret mustalle voimalle
malja saalistajille
meille pimeyden veljille

nyt kumartakaa
meitä palvokaa
armahdammeko ei, ei, ei

antakaa sen elää
antakaa sen kitua
viekää pois, pois, pois

ei tyhjät kirosi
kanna kunniaa
kärsimyksistäsi kiitos
lohduttomat säälin kerjää
terä sydämeen tai selkään

vereen kastetut
suruun sorretut
kituu varjoissa hirsipuun
karsikoissa kalmattaren
oksilla surupuun