1. Elilum – Suuri Tyhjyys

Ansassa ikuisuuksia
Karkottetuna joutomaille
Aina tarkkaavaisena
Väijyen kynnyksellä
Tyhjyys jäätävämpi
Kuin hänen julmuutensa
Olemme myyttiemme lähde
Siqqusim, tuhoaja
Olemme yksi ja kaikki
Olemme Legioona
Määrämme suurempi kuin tähtien
Me olemme mitä kerran oli
Ja tulemme jälleen olemaan
Tyhjyys jäätävämpi
Kuolemanne on pelastuksemme
Olemme kaikkeus
Olemme menneisyys
Olemme tulevaisuus
Me olemme mitä kerran oli
Ja tulemme jälleen olemaan

2. XI Omega

Ja niin minä vapauduin vankeudesta lihan
Tuhosin kahleet jotka ikuisuudesta erottivat
Ikuisesti vaellan pimeydessä
Varjona loputtoman kylmyyden
Kävellen salattua polkua
Kohti porttia kerran unohdettua
Kielletyn tiedon puutarhaan
Syliin hiljaisuuden
Omega – Kliffoth – Aatamin kolmas poika
Ruumiillistuma sen mistä pelkäsitte puhua
Siunattuna Eedenin käärmeen sanoilla
Kirotulla kielellä kauan sitten kadonneella
Sanoilla langenneen enkelin joka on kerrn nouseva
Ja niin minä puhdistuin epäpuhtaudesta
Tuhosin temppeli jok piti minut kuolevaisena
Kuolemattomuus on kohdalleni suotu
Pitelen avainta salaisuuksien, tiedon ja ikuisuuden
Ja näen kuinka kaikki lopulta kuolee
Vain minä tulen olemaan kaiken lopun todistaja

3. Filosofi

Minä katselen sisään
Filosofin taloon
Katsoin, ja ymmärsin
Maailma on lopussa
Haurailla pylväillä
Seisoo ikuisuus
Maailmani yössä kirjan petojen
Minä rakennan sinut aina uudelleen
Minä katselin sisään filosofin taloon
Tunsin päivän viilenevän
Illan hiljenevän
Ja minä aavistin kuoleman varjon
Sodasta olen tullut
Kaaoksesta olen noussut
Jumalat olen haastanut
Kuoleman kukistanut
Olen elementti;
Vesi, ilma, tuli ja maa
Vaeltava laulunhenki
Filosofi, apokalypsi

4. Teraphim – Puhdistava Tuli

Kiemurtelevat madot maan
Omassa saastassaan
Pelon ja tyhjien lupauksien sokaisemat
Syöpäläiset, loiset
Kiroan jumalanne
Sokean uskonne
Pesen käten verellänne
Pyyhin saastanne tulella
Sokeita ovat kuolleet
Jotka kulkevat keskuudessamme
Tietämättömiä he jotka luulevat
Tietävänsä totuuden
Kuolen kuolevan auringon viimeiset säteet
Katoavat horisontin taa
Yksi aikakausi on lopussa
Muistot katoavat puhdistavassa tulessa
Teraphim, langennut on palannut
Teraphim, puhdistava tuli
Kuolen kuolevan auringon viimeiset säteet
Katoavat horisontin taa
Yksi aikakausi on lopussa
Muistot katoavat puhdistavassa tulessa
Teraphim, langennut on palannut

5. Hänen Musta Liekkinsä

Hänen musta liekkinsä
Tulena sydämissä
Palona mielissä
Hänen musta liekkinsä
Valona sieluissa
Miekkana lihassa
Hänen musta liekkinsä
tienviittana
Vasemman käden polun
Muistatko syöneesi lihaasi
Palavan pentagrammin painuessa
Ihosi riekaleisiin
Käänsit kuolleet
Silmäsi kohti Saatanaa
Osoitit ylistystä ja
Vannoit ikuisen valan
Ouroboros, ikuinen
Valontuoja, aamutähti
Kaaos ja kaikkeus
Lucifer, valon enkeli
Langennut ja noussut
Pelastuksen tie
Vasemman käden polku
Kasvotusten suuren tyhjyyden kanssa
Silmätysten kera ikuisuuden
Kasvotusten suuren tyhjyyden kanssa
Syvällä sisimmässäsi

6. Helvetin Ikuisessa Loistossa

Uneksin helvetin ikuisesta loistosta
Yhdeksännen piirin pimeydestä
Maailmasta tuhon runtelemasta
Ikuisuudesta tulen ja jään
Ruton mustat siivet levittäytyvät
Ylle Jumalan hylkäämän, aution maan
Tuhon ruhtinas!
Nouse vihassa
Belial!
Nouse kunniassa
Pimeyden valtias!
Nouse voimassa
Saatana!
Nouse jälleen valtaistuimellesi
Kirottu musta pyhyys laskeutuu
Sivistyksesi raunioille
Pyyhin nimeni elävien kirjasta
Olen yhtä kaikkeuden kanssa
Tuhon ruhtinas!
Nouse vihassa
Belial!
Nouse kunniassa
Pimeyden valtias!
Nouse voimassa
Saatana!
Nouse jälleen valtaistuimellesi
Avaaan portit kadotuksen
Myrskyn silmästä
Kuoleman joukot ratsastavat
Kalpeilla hevosillaan
Levittäen tauteja
Kylväen hävitystä
Harmagedon!

7. Uhrattu

Muistatko ne unet, joissa sinut erotettiin
Jehovan ikeestä, ja uhrattiin verimenoin?
Hänen nimeensä, jota musta papisto pitää herranaan?
Hänen nimeensä, jota palvotaan yön pimeydessä
Muistatko sen hetken, kun sinut laskettiin
Kirotun maan uumeniin
Tammiarkussa äiti maan syleilyyn mätänemään?
Kylmennyt on lihasi, seisahtunut veresi
Pysähtynyt on sydämesi, mutta silti elät
Ikuinen on elämäsi, palvellen herraasi
Hänen musta liekkinsä sisälläsi
...Uhrattu
Muistatko kaivaneesi, itsesi haudastasi
Multaa vertavuotavin käsin
Repinyt itsesi pinnalle

8. Pimeyden Kutsu

Pimeys hehkuu kylmää valoa
Riettaat, kieroutuneet hahmot
Tanssivat alasti alla täydenkuun
Alttari luista, hautojen välissä
Mustat kynttilät, mustat rukoukset
Kuule kutsu kirjottujen
Laulu kadotettujen
Nouse maan tomusta
Nouse Tuonen tuhkasta
Hurmiossa, verenpeitossa
Kiemurtelevat ruumiit epäluomat
Musta seurakunta, Perkeleen ruojat
Nekromanteian rituaali
Kirja ihmisen ihosta
Kuolleiden kirjoittama
Kuolleita kutsumaan
Kuule kutsu kirottujen
Laulu kadotettujen
Nouse maan tomusta
Nouse Tuonen tuhkasta

9. Samaelin Kuiskaus

Pimeästä, hurmeisesta unesta
Havahdun valveen harmauteen
Tuli polttaa sisintäni
Samael kuiskii korvaani
Pehmeällä äänellä, suloisia sanoja
Veritöistä ja väkivallasta
Häpäisystä, jumalanpilkasta
Kauniita kuvia maalaa
Visioita vihan kyllästämiä
Samael! Johda askeleitani
Piirrä polkuni verellä
Jotta en eksyisi tieltäsi

10. Kyy

Sahalaita raita, kyyn varjo kaita
Viel hetki malta, niin hynkysi alta
Musta myrkky tihkuu leuvoista
Aika pyshtyy kun syksyn varjoista

Ja yn pimeydess min matelen puutarhaasi
Ja turmelen hyvyytesi, sielun eedenisi

Kyy!

sihisevrmeenkieli, myrkkyleuka, murhamieli
vain yksi purema, hidas tuska ja kuolema
Musta myrkky tihkuu haavoista
Ei auta rukous, ei auta jumala