1. Raiskattu Saastaisessa Valossa

Myrkyn kasvot kääntynyt kohti kansaa vapisevaa
Kylmä katse palaa vihreää loimuaan
Pyhä vesi maljoihinsa saastu
kiehuen happamamaksi lopun kasteeksi

Hirvitys mätäisen helvetin
Puhaltaa hyönteismyrskyt raivoamaan

Jumalan miehet kärpäsiin tukehtuvat
Kauhun tuulet sankkana riehuvat

Haavat märkivät lihassa mustuneessa
Tulehtuneet viillot kuolevassa ruumissa
Sisälmyksensä pilaantuneet ulos sylkee oksentaa
Verisessä ulosteessa pyhä henki tuskissaan

Silmäkuopat matoja täynnä
Mädästä suusta ulos valuvat
Läpi nahan parasiitit tunkevat
Ammottavassa kallossa kuhisevat

Kuolonkuu huokuu pahuuttaan
Vihan kasvot hyönteistaivaalla
Valjastaen röykkiöt runmiiden
(taudin raiskaamat kurjat)
(ja) kolkot ranniot saastuneessa valossa

Hautuu kajollaan kalman kelmeällä
Vaunuja kuolleiden opastaa
Aanverattaita vie polullaan
Jäänteet kuolevaisten keräävät
Joukkohautaan, jätemaahan mutaiseen

(paksu) pistävä katku maasta uonsee
Kaiken verhoten kuolinviittaan tiheään

2. Noutajan Kutsu

Kun kellot eivät enää saata hautajaisia
Kun talot myrkytetyt tarjoavat kuolemaa
Kun ystävien kanssa aamiaisen syötyään
Illallisen jakaa enää kirjo esi-isien

Kun kylät eivät ota vastaan muukalaisia
Kun hylättyä tietä suru yksin vaeltaa
Kun rauniouden suojaa ei etsi yksikään
Ja tervetullut on vain muisto entisten

Noutajan kutsu...

Kun ei arkunkantajaksi suostu oma perhekkään
Kun yksin vuoteen omaksi jää viimehetkinään
Kun herramme saa vihdoin todistaa
Juudean kansan tuhoa ja kuolemaa

Noutajan kutsu...

Kuolaman tanssi
Tanssi viimeinen
Kuoleman tanssi
Tanssi hurmeinen

3. Mustan Surman Rukous

Hautasuon happaman
Ruttokellot pauhaavat pahuuttaan
Ennustaen tuskallista kuolemaa
Kutsuen lopun hallitsijaa
Tautien suurta kantajaa

Kaikuu kalman jylhä sointu
Mystistä virttään parkuen
Herättäen raadot suohaudastaan
Ulvonta mätäisten kurkkujen
Ylistystä ruton messiaalle

Surmavuosien kylmä jyly yli maiden kantaa
Aikojen takaa tekee uutta tuloaan
Suuri miehensurmaaja nostaa taas katsettaan

Tautien herra, sairauksien ruhtinas
Kohottaa katseensa ruttokuilusta
Mädän soista vetää miekkansa
Julistaa tuomionsa liejuhaudasta

Mädän viikate kamalan kuoleman
Taivaan kannen halkaisee
Repien riekaleiksi Jumalan

Taivaan haavasta tulehtuneesta
Paiseisen kristuksen raadon riuhtoo
Syösten (alas) maahan lihakuoppaan
Äpärän suonsilmään paiskaa
Sekaan isänsä jäännökset
(sekä) madonsyömien enkelten

4. Ääniä Yössä

Hiljaa yössä kulkee Hän,
Hiipii eteen varpaillaan.
Kuunteletko ulkosalla?
Hän kuiskaa korvaasi...

Ja jos tarkkaan kuuntelet
ymmärrät kun kertoo Hän
että ihmiset taloissa ja mökeissään
Hän jonain yönä hakkaa hengiltä.