1. Tapporauta

Synty tapporauta
Synty jumalauta!

Soas' sorti surmamiehet
ilikiäimmät ilkimöitsi,
häviölle hennon heimon,
kuolontyveen kurjan kansan.

Iästä saapu inehmoine,
koillisesta kuninkaine,
anto ahjon, pisti palkeet,
manamalmin valjastaiksi:
– synty tapporauta

Missä poltti kostonliekki, siel' ei nähty rauhaa
Mikä malmis' tummaa tulta, mikä verta vahvaa
Siittä synty hurmekirves – synty tapporauta
Mihnä iski tapporauta, siel' ei nähty rauhaa

Synty tapporauta
Synty jumalauta!

Laitto miehet miekkoihinsa,
kovapäiset kirveihiinsä,
lausu piälle tannerloihdun,
sorvaisihe sotasanat.

Anto ankaran iskiellä,
kovakouran kurmutella,
kiromahdin kiskuella,
vihavirren veisahella:
– synty tapporauta

Missä poltti kostonliekki, siel' ei nähty rauhaa
Mikä malmis' tummaa tulta, mikä verta vahvaa
Siittä synty hurmekirves – synty tapporauta
Mihnä iski tapporauta, siel' ei nähty rauhaa

Synty tapporauta
Synty jumalauta!

Heikko heimo hurjiintuihe,
kurja kansa kimmastuihe,
kosti miähil', kosti naisil',
kosti viälä lapsillekki

Mihnä iski tapporauta
siinä kallot katkieli
Mihnä tempas' hurmekirves
siinä lihat liiskaantuihe:
– synty tapporauta

Missä poltti kostonliekki, siel' ei nähty rauhaa
Mikä malmis' tummaa tulta, mikä verta vahvaa
Siittä synty hurmekirves – synty tapporauta
Mihnä iski tapporauta, siel' ei nähty rauhaa

Synty tapporauta
Synty jumalauta!

Sillon rautakuninkaine,
vasken tuoja, malmin luoja,
katos' iliman istumatta,
läksi iliman astumatta.

Missä vuosi vihaveri
– siellä suru suurin surmas'
Missä vuosi vihaveri
– siellä suru surmas'

– synty tapporauta

Missä poltti kostonliekki, siel' ei nähty rauhaa
Mikä malmis' tummaa tulta, mikä verta vahvaa
Siittä synty hurmekirves – synty tapporauta
Mihnä iski tapporauta, siel' ei nähty rauhaa

2. Metsänmies

Ei metsänmies ole peljännyt raatamista
Sano pokasahaa nylkyttävä jätkä.
Ei ole koskea tullut, joka heivannut ois
Tämän jätkän tukiltansa pois

Se on mettämiehen työnteko raatamista,
Ne on lihasvoimin kaadettu ja karsittu.
Ne on hartioilla siirretty ja pinottu.
Se on nälkä ja kylmä mutta korpi on koti,
Joka jätkän se ruokkii ja lämmittää

Siellä nälkäviulu laulaa ja justeeri hankaa
Sano kouristaan känsänen jätkä
Siellä nälkäviulu laulaa ja justeeri hankaa
Sano kouristaan känsänen jätkä

Se on mettämiehen työnteko raatamista,
Ne on lihasvoimin kaadettu ja karsittu.
Ne on hartioilla siirretty ja pinottu.
Se on nälkä ja kylmä mutta korpi on koti,
Joka jätkän se ruokkii ja lämmittää

3. Keep On Galloping

Keep on galloping
my black horse
carrying me
to unknown shores
through these outlandish woods
and with confidence back home

Lennä, laukkaa heposeni,
lennä, laukkaa hallavaharja,
kiiä halki kangasmaitten,
murjo poikki pientareitten,
kanna minnuu maailmalla,
kulettele kuskiasi,
näytä kaikki nähtävyyet,
uuet maat ja uuet paikat.

Mikäs täss' on matkatessa,
mikäs täss' on elellessä,
kaikkee saam mie matkav' varrelt',
kaikkee mitä tarvittenki.
Paljon nähty maailmalla,
paljon vielä nähtävätä,
monta maita minun mennä,
Kuulla noita tarinoita.

Laulan, tanssin, soiton soitan,
revin riemun näistä teistä,
näistä teistä, elämästä
täällä Pohjantähen päässä.
Tääl' on miun kotopaikka,
tää on reissun päätepiste,
heposeni tallipaikka,
liinaharjan syntysija

Keep on galloping
my black horse
carrying me
to unknown shores
through these outlandish woods
and with confidence back home
...back home

4. Northern Fall

The Woods are getting naked
and the weather is getting colder
I can feel this fall deep inside my bones

I hear the call of the birds
they are going to leave us
I wonder how they know their destination

The woods are turnin? colours
the wilderness is shining
the north prepares for winter,
'cause it will be cruel

The birds calling gether
they are going to leave us
I always wonder how they know where to fly

5. Shall We Take A Turn?

(инструментал)

6. Paljon On Koskessa Kiviä

Vuoksivirrat vavahtavat,
kymikummut kurmuttavat
Anna ei armoo koski karu,
koski karu, köngäs kiero

Iskee niskaan, jäytää jalkaa,
syöksyy selkään, potkii päähän
Huuan, karjun, kirottelen
Parun, vingun, perkele!

Taisto on tuima, vääntö villi,
täynnä murskamurjomista
Tukki alla on tukeva,
parru kosken päällä kova

Vettä paljon, virtaa paljon,
kuinka kauan kestän vielä?
Eipä köngäs periks' anna,
enkä anna minäkänä!

Paljon on koskessa kiviä
– paljon on tukkeja vietävä
Paljon on koskessa kiviä
– paljon matkaa jäljellä
Paljon on koskessa kiviä
– kotokylä jo minnuu vuottaa
Paljon on koskessa kiviä
– mää eukkoni perrään jo kaipaan

Jaksan seistä hädin tuskin,
keksin kanssa keskustella
Viiä puita, tuua puita,
saa'a niistä oravannahkaa

Iskee niskaan, jäytää jalkaa
Syöksyy selkään, potkii päähän
Huuan, karjun, kirottelen
Parun, vingun, perkele!

Paljon on koskessa kiviä
– paljon on tukkeja vietävä
Paljon on koskessa kiviä
– paljon matkaa jäljellä
Paljon on koskessa kiviä
– kotokylä jo minnuu vuottaa
Paljon on koskessa kiviä
– mää eukkoni perrään jo kaipaan

7. Ali Jäisten Vetten

Ali jäisten vetten kuljen,
alle vetten sukeltaiksen,
rautaportille raahaudun,
vaskiovelle vetäydyn.

Tuonen herran luokse
on käynyt kulkuni.
Kuoleman taakse
vienyt vikura tieni.

Silmällänsä säkevällä.
julmalla ja jykevällä
kalmamiesi katselevi,
manakalmo kuikuilevi.

Sinisyvänköjen maahan,
varjolumon valtakuntaan,
nukkumahan nuokahautan,
lepolintu laskiaiksen.

Tuonen herran luokse
on käynyt kulkuni.
Kuoleman taakse
vienyt vikura tieni.

Silmällänsä säkevällä.
julmalla ja jykevällä
kalmamiesi katselevi,
manakalmo kuikuilevi.

Silmällänsä säkevällä.
julmalla ja jykevällä
kalmamiesi katselevi,
manakalmo kuikuilevi.

8. Gods On Fire

The snow failed to appear,
this year the winter never begun,
furious storms keep raging,
nature shows her powers,
her revenge will be cruel,
now it's time to pacify our deeds
against her,
and hope we still have some time butt...

Seems like it's too late
and cannot appease
gods are on fire
gods are on fire
they won't lend a hand
What is done, is done

We burned all our bridges,
We thought, we have lot of time,
we dicided to leave our debts,
to our children,
perhaps they are richer,
but there was something we disregarded,
the nature is in us and all the time,
we were hanging ourselves with our own rope,
we are not goin' to see the kids...

But it's too late
and cannot appease
gods are on fire
gods are on fire
they won't lend a hand
what is done, is done

9. Kantaiso

Tule maahan taivosesta,
tähtösistä korkeuvesta,
maailmankatsoja rotu,
kultakarja ja rankavoima.

Taivonpoika, mustaturkki,
multaukko, maanasuja,
källeräine, takkutukka,
vanha iso, väkiläinen.

Elähe aika, surrehe auka,
palaje jälle ison luokse,
rautakodan lukon taakse,
vaskitalon salvan taa.

Sinusta synty ihmiskansa,
meiän punu sinussa virtaa,
sinusta kasvo kantakansa,
suonten koskissa kovissa.

Kaada ruho, kantaisä
astu nuoras parhaanlainen,
syötä penikka pienimmäinen
josta otso voimakkain.

Siitä uros, josta naarras
siitä poika viekkaanlainen
josta rotu, kultakarja
ihmissuku sikiää

Elähe aika, surrehe auka,
palaje jälle ison luokse,
rautakodan lukon taakse,
vaskitalon salvan taa.

Sinusta synty ihmiskansa,
meiän punu sinussa virtaa,
sinusta kasvo kantakansa,
suonten koskissa kovissa.

10. Kipumylly

Hennon neion kova koura
myllyn kampee kangistavi,
kalveen immen hauras katse
kivun kantaa maailmalle.

Jauhaa mylly murhesia,
tuottaa tuskan taikinata.
Jauhaa mylly murhesia,
nostattavi vahinkoja.

Vääryyksien vahva rasva
saapi kivun voitimeksi.
Jauho säryn siemenistä,
satosesta kyisen pellon.

Jauhaa mylly murhesia,
tuottaa tuskan taikinata.
Jauhaa mylly murhesia,
nostattavi vahinkoja.

Paha veri maitoseksi,
tytön itku mausteheksi,
sitä musta hiiva nostaa,
hönkä hurja turvottavi.

Jauhaa mylly murhesia,
tuottaa tuskan taikinata.
Jauhaa mylly murhesia,
nostattavi vahinkoja.

Kun on kipu valmistunu,
särky, ähky kirvottunu,
kipumylly jo uutta jauhaa,
uuen turman jytkyttävi.

Jauhaa mylly murhesia,
tuottaa tuskan taikinata.
Jauhaa mylly murhesia,
nostattavi vahinkoja.

11. Suden Joiku

Viiman villin vitsomana,
Melkotuulen murjomana,
Juoksi hukka hurjanlaine,
Riensi susi sinisilmä.

Läpi vuroten, tuntureitten,
Kuulu laulu laajanlainen,
Läpi metsän kautta kairan,
Nato joiku jämeräinen.

Suden joiku vössä kuuluu,
Ulvonya kuuhunki kaikuu,
Sudden joiku alati kuuluu
Ulvonta yössäki raikuu.

Virrast' vettä hukka latki,
Kymikoskesta kulautti,
Villi veri syömmessänsä,
Vuoksiköngäs suonissansa.

Aapain halki tiensä taittaa,
Jänkäin, jäyrein, yli viepi,
Aate ainut aivoissansa,
Suenmorsian mielessänsä.

Suden joiku vössä kuuluu,
Ulvonya kuuhunki kaikuu,
Sudden joiku alati kuuluu
Ulvonta yössäki raikuu.

12. Runamoine

Ennem' muia eli paljo,
paljom' miähii mahtavia.
Ennem' muinoi eli myäski,
suuri noita Runamoine!

Runamoine – myrrysmiäsi,
Runamoine – lovenkäyjä,
jumaltenki veroine,
sankareista suuremmoisin!

Elo maassa oli kurja,
katovuasi katkeraine.
Sitä ei jaksanu Runamoine,
Selvittäny sankar' suuri.

Runamoine – myrrysmiäsi,
Runamoine – lovenkäyjä,
jumaltenki veroine,
sankareista suuremmoisin!

Matko kahen taivaan verra,
kolmeen taivaan korkeutta,
neljännellä napsahteli,
reki täysir' riakaleiksi

13. Syntykoski Syömmehessäin

Kusta tuli kirkkavalta?
Kusta lämmil' leiskuvalta?
Kusta kipunan kukkavalta?
Kusta valta maontarpa?

Mullasta on tulev' voima'
väkimaasta vaskirauta,
sankiasta salavimma,
muramaasta maruvalta.

Valo virran taivahasta,
syntykoski syömmehestä,
se on suotu syntyjälle,
se on an'ttu antajalle.

Korvesta on karvaturkki,
värimaastost' veriliha,
synty synkkä sitkiäinen,
alkupaikka ihmismielen.

Kusta turkki turpiaine?
Kusta karva kaikellaane?
Kusta liha luitten ylle?
Kusta väkkee varsihimme?

Valo virran taivahasta,
syntykoski syömmehestä,
se on suotu syntyjälle,
se on an'ttu antajalle.

14. Korven Kuningas

(инструментал)