1. Hyvää Yötä

Vieras saapui yöllä Metsänkävijälle
Vieras saapui yöllä talvisydänmaille

Taival

Kahdeksas kuu alle tähden kaareutui
Hiipui liekkis lähdön tähden uni päättyi

Kävelin kanssasi hetken
Ja kun erosimme erotimme aamunkajon

Tulin hetkeksi matkaan
Tulin taivalta taittamaan
Kävelin kanssasi hetken

2. Solar

Solar nousethan vielä
Suden kuun jäätiköllä odotan sappeasi
Auringon pupillia

Kalpea valkeani ei jaksa taivaltani
Pudotathan tulesi
Kirkkaan vihan valosi

Solar kulje kanssani
Solar on nimesi

Polta elämän puu polta vihreys
Haavanlehdet varjon heittää

Tapa laakson usva tapa elämä
Koska rakkaus kaiken estää

Rakkaudeton Solar

Susipedon tai kauriin jalon
Jumalillekin suot elosta paon

Taivalmerkit sappeen kirjaan
Tellus velloo mustanaan

Taivalmerkit sappeen kirjaan
Tellis velloo mustanaan
Orjaa ja sen jumalaa
Alkuun sinä ja minä
Alkuun taival

Iäti nouseva
Iäti purkautuva
Iäti nouseva
Nouse ja tuhoa

3. Elämänlanka

Poika kaatui polullaan
Isänsä juuriin makaamaan
Haavanlehti polvellaan
Vuodatti hurmettaan

En aio ommella kiinni haavaa
Nousen ja paranen
Reunoistaan kuroutuu umpeen haava
Nousen ja paranen

En aio ommella kiinni haavaa
Nousen ja paranen
Polvi pojasta vahvistuu
Kunhan taas nousen
Matkaan

Onkalosta onton maan
Isänsä ääneen rakkaimpaan
Kaivettua kaiun sai
Loppuiäksi matkalleen

Elämänlankasi etsi ja neulaan laita
Ilon rippeesi yhteen tikaten naita
Jos lanka katkeaa niin se katkeaa
Et vahvempaa löydä polvesta kuolemankaan

En aio ommella kiinni haavaa
Nousen ja paranen
Reunoista kuroutuu umpeen haava
Nousen ja paranen

En aio ommella kiinni haavaa
Nousen ja paranen
Polvi pojasta vahvistuu
Kunhan taas
Kunhan taas nousen
Ja käyn matkaan
Matkaan
Matkaan
Matkaan

4. Enkelinmurskain

Paratiisissa päällä maan
Käsikkäin lennämme kahdestaan
On minulla sairas mieli
Mutta vahva ote tulevaan

Käymme laaksossa kuoleman
Rinta rinnan kohti Tuonelaa
On minulla sairas mieli
Vaikken enkeleihin uskokaan

Taivaaseen
Ei nouse hurskainkaan
Murskaimeen
Jalat maassa astutaan

Kaikkeus on kaunis
Kuin se suunniteltu ois
Kaikkeus on kaunis
Riisuthan luulos pois

Enkeleidenmurskain
Unelmaamme puhdistaa
Kaikkeus kaunis
Lumena siipesi silppuaa

Tämä on Eden
Avaruuden
Murskatkaamme jumalat
Siemennämme onnelan

Taivaaseen
Ei nouse hurskainkaan
Murskaimeen
Jalat maassa astutaan

Kaikkeus on kaunis
Kuin se suunniteltu ois
Kaikkeus on kaunis
Riisuthan luulos pois

Enkeleidenmurskain
Unelmaamme puhdistaa
Kaikkeus kaunis
Lumena siipesi silppuaa

Sinä olet ehjä
Sinä olet rakkaus
Kaaoksesta siinnyt maa

Kaikkeus on kaunis
Kuin se suunniteltu ois
Kaikkeus on kaunis
Riisuthan luulos pois

Enkeleidenmurskain
Unelmaamme puhdistaa
Kaikkeus kaunis
Lumena siipesi silppuaa

5. Gaian Lapsi

Kuinka kaipaankaan
Alle kauneuden pinnan
Kitch-maailman
Multiin Gaian rinnan

Olin yksinäinen korvessa turhuuden
Eksyneenä kuin muovi vuoren tai metsän peittoaa
Äitini Maa pois pelkoni maadoitti
Menneisyyden suohautaan tuuditti

Jos vanhenneita viinejä sappena juo
Gaian maito happaman lapsestaan luo

Kuinka kaipaankaan
Alle kauneuden pinnan
Kitch-maailman
Multiin Gaian rinnan

Kuinka kaipaankaan
Alle kauneuden pinnan
Kitch-maailman
Multiin Gaian rinnan

Kun sulit pois
Vedit altani teräsjään
Mut jäit elämään
Vaikka keinokukkiin taival päättyi

Vuodatti maa korviini suortuvillaan
Armo on veteni
Jopa rauta-arkun puhkoo ajallaan

Jos vanhenneita viinejä sappena juo
Gaian maito happaman lapsestaan luo

Olen edelleen
Olen edelleen täällä
Olen edelleen
Olen edelleen maan päällä

Olen edelleen
Olen edelleen täällä
Olen edelleen
Olen edelleen maan päällä

Olen edelleen
Gaian lapsi
Gaian lapsi
Gaian lapsi
Ja maailma sininen

6. Metsästäjä, I Metsästäjä

Sarvikkokalloa kruunuksi Manalaan
Taljaa lautaksi majasta Tuonelaan
Metsästäjä oli jahtaava läpi elämänsä

Suden kuussa tai kultaisen kajossa
Valosta viis, tulenaan sydäntalvensa
Takoi ensin liekin
Sitten vei elämän
Tahtoi elämän pään

On sota sisällään
Kauriinmetsästäjällä
Perintönä isältään
Orion taivalmerkiltään

Ja kun tähtäimeen sai kruunupään
Aseensa pois päin käänsi
Hävinneenä jo metsään mennessään

Pois päin kääntyi
Hiljenneenä metsään mennessään

Jos kotiimme polkunsa johtaisi
Siellä jahtaaja levolle löytäisi
Monelle meistä ehjemmän elämän

Vaan ei petoa erota sarvistaan
Metsästäjä ei avaudu arvistaan
Soisin ääneensä kuulla jotta ymmärtäisin
Milloin saa taival pään

7. Metsästäjä, II Ero

Ei petoa erotettu sarvistaan
Ei metsästäjä avaudu arvistaan

8. Metsästäjä, III Ylösalainen

Vihreä on polkusi kaaren pohja
Vihreä on lumeen luotu sauma
Vihreää kaikki mikä katoaa

Aarnioon nuoreen
Ylitse talven
Ylösalaiseen
Salaiseen paikkaan
Jossa alku on loppu on alku

Veren vankina on metsästäjän lapset
Veren vankina veri virtaa vihreää

Olen saapuva
Olen maatuva
Tulen sammutan
Tulen ylösalaiseen
Maanalaiseen
Olen luonasi

9. Sudet Tulevat

Tunsimme haaskan lihan hampaissamme
Ja miltä tuore valtimoveri maistui
Suolainen teräksinen kuvottava hera
Joka kiersi vatsasta särkeviin lihaksiin

Jotakin liikahti takanamme aivan liki
Sadat hampaat
Adrenaliini
Meidät saartoivat pakokauhun piiriin
Nyt oli toimittava oikein ja nopeaan
Sillä sudet tulevat

Saartorengas
Sudet tulevat
Niitä on liikaa
Meitä aivan liian vähän

Pure kaulaan
Kun sudet tulevat
Niitä on liikaa
Mutta liikaa on liikaa

Langetin loitsun kirouksen vihani
Nostatin kalman kehän suojaksemme
Tuluksesta kipinä väkiviinasoihtuun
Ringiksi pelastus tai polttohautaus

Tanssimme tulessa kun lauloi teräs
Kuin sirppi raatokasa lumeen kaareutui
Ei tältä raakuudelta kukaan säästy
Kun sudet tulevat sisältä pään

Suden hetki
Sen voi haistaa
Veljensä veren vihreän maistaa
Ketju on hurmeinen ja minä sen heikoin lenkki

Paetkaa

On aika tappaa
Sudet tulevat
Niitä on liikaa
Meitä liian vähän

Tätä on heikkous
Sudet tulevat
Niitä on liikaa
Mutta liikaa on liikaa

10. Merivälimatka

Aikamme armoton on
Se nostattaa vihan
Aallonharjaan

Niin armoton on
Pidä kiinni ottees
Pelastusveneen

Isä auttoi heidät veneeseen
Perillä oltaisiin vastassa
Lapsen perspektiivistä vaikutti
Aivan kuin seikkailuun lähtisi

Riitti kellukeliivejä muutamille
Pienemmille sisaruksille
Lapsenkin perspektiivistä vaikutti
laitojen käyvän ahtaiksi

Aallot keinuttaa valveen lapsiltaan
Aallot keinuttaa hengen lapsiltaan

Heräsivät hädän keskeltä jälleen
Yskien hiekan sijaan vettä
Lapsenkin perspektiivistä vaikutti
Merivälimatka lyhyeltä
Liian lyhyeltä

11. Kannoin Sinut Läpi Hiljaisen Huoneen

Lauluton oli metsomaa kun pääsit kotiisi nukkumaan
Männyt tuloasi kumarsi
Kirjaillen epitafin ikkunaan
Kirjaillen epitafin ikkunaan

Vain kahdet kengät ovelle jäi metsän henkien armoille
Soi takka ilman valkeaa
Läpi vetäen valkoista kohinaa
Läpi vetäen valkoista kohinaa

Oli petisi jo pedattu pöydän alle
Pöytä varattu vain yhdelle

Mutta sanonta kielsi lepäämästä
Kotiin ei voi palata
Pois täältä
Pois täältä

Väki hiljainen
Puku puiden
Katseet maassa
Katseet muiden
Väki hiljainen
Huone puinen
Minä kannoin sinut pois

Kannoin sinut läpi hiljaisen huoneen
Kannoin sinut läpi tämän hiljaisen huoneen
Kannoin sinut kotiisi Tuoneen

Kannoin sinut läpi hiljaisen huoneen
Kannoin sinut läpi tämän hiljaisen huoneen
Kannoin sinut kotiisi Tuoneen

Kannoin
Pois kannoin
Annoin
Annoin sinut pois

Kannoin sinut läpi hiljaisen huoneen
Kannoin sinut läpi tämän hiljaisen huoneen
Kannoin sinut kotiisi Tuoneen

Kannoin sinut läpi hiljaisen huoneen
Kannoin sinut läpi tämän hiljaisen huoneen
Kannoin sinut kotiisi Tuoneen

Ei ole enää pitkä matka
Ei
Ei ole enää pitkä matka
Ei
Ei ole enää pitkä matka
Läpi lauluttoman metsomaan

12. Kajo

Kaukaa jostain kuulen sen
Liiraansa soittavan miehen

Lämmön tuo laulus rinnallein
Etten jää yksin matkallein

Järvenkään jää ei kanna ain
Seisahdu en tai vajoaa tyhjiin kajosi

Ohimenevää sävelmää
Hetken soi liira
Sinäkin

Niin maalaa laulus maisemaa
Karttaan kaunista planeettaa

Suhteiltaan yhdentekevää
On taival kerran käytetty elämä
Kuin kajosi

Riisun mustan puvun juhlavan
Kiitän seurasta
Nukahdan